Nurmilintu

May 20, 2018, 4:38 am

≫ Next: Asteri-matto

≪ Previous: Lisää tuftausta

$

0

0

Neuloin pari vuotta sitten ensimmäisen Nurmilintu-huivini. Nyt otin mallin uudelleen käsittelyyn. Nurmilinnun on suunnitellut vuonna 2014 Heidi Alander ja ohje on saatavana ilmaiseksi Ravelrystä.

Neuloin huivin tällä kertaa Novitan Elegia -langasta (sesonkiväri 870) 4 numeron pyöröpuikolla. 150 gramman kerästä jäi jäljelle vain 7 grammaa, joten loppusuoralla vähän jännitti, joudunko soveltamaan viimeisen pitsiosuuden ohuemmaksi. Onneksi ei tarvinnut! Nyt kuvasta huomaan, että jonkin verran pitsit häviävät kirjavaan lankaan, mutta lähempää katsottuna erottuvat kyllä hyvin.

Eipä tällaisilla helteillä huivia kaipaa. Laitan tämän jälleen sinne "lahjakaappiini" odottamaan syksyä ja sopivaa saajaa.

---

Asteri-matto

May 27, 2018, 9:45 am

≫ Next: Juhannusaattona

≪ Previous: Nurmilintu

$

0

0

Löysin kirpparilta neljä kartiota turkkilaista trikookudetta, kaksi mustaa ja kaksi mustavalkoista. Jokaisessa kartiossa oli kudetta noin 500 grammaa. En yleensä ole tykästynyt kaksivärisiin virkattuihin mattoihin, mutta nyt päätin käyttää nämä kuteet kuitenkin samaan pyöreään mattoon.

Malleja selattuani totesin, että hyvin harvaan malliin saa kaksivärisyyden istumaan niin, ettei näytä siltä, että jompi kumpi väri olisi loppunut kesken. Lankavan Asteri-mallissa on kuitenkin pitsi- ja suoraa osuutta vuorotellen, joten päätin valita tämän vanhan tutun mallin näille kuteille.

No, kuinkas kävikään? Molemmat värit loppuivat kesken. Mustavalkoista kudetta olisi tarvittu vielä kahteen kierrokseen, mutta sitähän ei mistään lisää saa, joten matto jäi siltä osin hieman mallia pienemmäksi. Myös musta kude loppui kesken. Hyväsilmäiset huomaavat kyllä, mistä uusi kude alkaa. Kuteen kiilto on siinä erilainen. Musta on kuitenkin mustaa, joten luonnossa kiilto ei näy näin hyvin, kuin kuvassa. Maton halkaisijaksi tuli tasan metri.

Mitä tästä opin? No ainakin sen, että jos ohjeessa sanotaan, että kudetta tarvitaan 2,7 kg, niin 2 kg ei tosiaankaan riitä!

Juhannusaattona

June 22, 2018, 12:14 pm

≫ Next: Raskasta käsityötä

≪ Previous: Asteri-matto

$

0

0

Vettä vihmoo, kuten ilmatieteenlaitos ennusti. Yritin kuitenkin olla optimisti ja ompelin viime viikolla lyhythihaisen tunikan juhannukseksi. Tarkeneehan tällä, kun laittaa villatakin päälle!

Kangas on Poppanavakan kotimaista trikoota. Ihastuin kuosiin syksyllä käsityömessuilla, kun Poppanavakan osaston myyjällä oli tunika tästä samasta kankaasta. Nyt on sitten viimeinenkin messuilta hankittu vaatetuskangas käytetty. Saa hyvillä mielin hankkia lisää kankaita, kun ei marinoi niitä turhaan kaapissa!

Iloista juhannusta koleasta ja sateisesta ilmasta huolimatta!

Raskasta käsityötä

June 29, 2018, 5:41 am

≫ Next: Toteutunut unelma

≪ Previous: Juhannusaattona

$

0

0

Juhannussateiden tauottua lähdimme mökille muutamaksi päiväksi. Terassiremontin jäljiltä mökistä aittaan vievä polku oli jäänyt maamassojen alle ja osittain vinoon nykyisestä kulkureitistä. Niinpä ei auttanut muu, kuin ryhtyä kivihommiin. Uusien puuportaiden alle oli jäänyt upeita isoja laattakiviä, jotka kaivettiin esiin ja aseteltiin loivaan kaareen kohti aitan ovea. Aitan porraskiven eteen löytyi vielä sopiva pienempi kiviporras, joka asettui paikalleen kuin valettu.

Meikäläisen voimilla ei suuria laattakiviä siirrelty senttiäkään, mutta pienempiä sain pyöriteltyä ihan hyvin. Maa on polun kohdalla vuosikymmenten aikana tiivistynyt niin kovaksi, että mitään syviä pohjustuksia ei tarvittu, mutta silti laattojen asetteluun meni aikaa. Juuri kun tuntui, että nyt on valmista, niin eiköhän joku laatoista kumminkin vielä keikkunut askelten alla. Onneksi rakennusmiehiltä oli jäänyt pieni sorakasa, josta saatiin täytettä laattojen alle. Nyt ei yksikään laatta enää keiku!

Kyllä tuntui seuraavana päivänä hartioissa, että oli tehty vähän raskaampia käsitöitä tällä kertaa!

Toteutunut unelma

July 12, 2018, 2:29 pm

≫ Next: Puutarhakuulumisia

≪ Previous: Raskasta käsityötä

$

0

0

Kirppareita ja antiikkiliikkeitä kierrellessä on muutamia kertoja tullut vastaan suloisia vanhoja emännänkaappeja. Yleensä olemme olleet liian kaukana kotoa ilman kärryä tai hintapyyntö on ollut tähtitieteellinen tai kaappi pilattu huonolla maalaamisella tms.

Nyt vastaan tuli täydellinen kaappi:

Kaappi on Muuramen valmistama, kuulemma ostettu heti sotien jälkeen ja alkuperäisessä maalissa. Kaappi on erinomaisessa kunnossa sekä sisältä, että ulkopuolelta. Hinta oli kohtuullinen ja myyjä toi kaapin perille samaan hintaan, joten kauppa oli saman tien selvä! Löysin myös väriin sopivat suloiset vanhanaikaiset hyllypaperit, joilla päällystän hyllyt ja laitan pohjapaperit laatikkoihin. Toivon, että saan pidettyä kaapin yhtä hyvässä kunnossa, kuin edellinenkin omistaja!

Kaappi on kuin tehty pieneen mökkikeittiöön. Tähän mahtuu kaikki tarvittava keittiötarpeisto. Jossain vaiheessa kaappi matkaa mökille, mutta vielä sille ei ole siellä sopivaa paikkaa. Tämä on pieni ja söpö kuin karamelli!

Mökin terassin verhoon oli yön aikana lennähtänyt hurjan näköinen hörhiäinen:

Netistä löysin sen nimeksi poppelikiitäjä, siipiväli oli lähes 10 cm. Ötökkä piti verhosta kiinni kaikin voimin, kun yritin hätistellä sitä muualle. En ole moista eläintä nähnyt koskaan ennen!

Puutarhakuulumisia

August 12, 2018, 9:21 am

≫ Next: Tyhjät omput ja muuta kesäistä

≪ Previous: Toteutunut unelma

$

0

0

Raivasin lomallani mökillä pusikkoa ja siitähän se ajatus sitten lähti: tekaisin tuolin!

Mies vähän ihmetteli asiaa, mutta en kyllä ymmärrä mitä ihmettelemistä siinä on! :-)  Tuoli ei toki kestä istumista ja on pienikokoinenkin, mutta mökkipihan koristuksesi ihan sopiva!

Kotipihalla ei kesän mittaan mitään ihmeitä ole tapahtunut. Jättiauringonkukat hipovat nyt rännejä, mutta eivät vielä kuki. Sain keväällä muutaman verenpisaran taimen, Blue Sarah -nimisiä, jotka kasvoivat valtavan pitkää vartta, mutta kukannuppuja eivät tehneet ollenkaan. Latvoin sitten kaikki taimet ja nyt kukkia on alkanut ilmaantua.

Kukat ovat aluksi nimensä mukaisesti sinisiä, mutta muuttuvat sitten violetiksi. En ole aiemmin näin kauniin värisiä nähnytkään!

Tyhjät omput ja muuta kesäistä

August 23, 2018, 11:22 am

≫ Next: Himmeliä ja perinnettä

≪ Previous: Puutarhakuulumisia

$

0

0

Tämän kesän erikoisuutena ovat puussa roikkuvat tyhjät omenat. Niitä on paljon! En muista koskaan aiemmin tällaista nähneeni. Tyhjiä karviaisia olen kyllä nähnyt!

Sain kuvaan ikuistettua myös syyllisen!

Erikoisen näköisen mansikankin kesällä löysin:

( Vai onko tämä Ditto?)

Käväisin kesäretkellä ystäväni kanssa Korsnäsissä. Kävimme pappilamuseossa ja samassa pihapiirissä olevassa upeassa Korsnäsin käsityöperinnettä esittelevässä museossa. Museon ulkorakennuksessa oli myös kirppis, josta hankin reippaan kokoisen 40 litraisen kattilan edulliseen 5 euron hintaan! En meinaa perustaa pitopalvelua, ihan kukkia varten sen hankin!

Kuvassa myös käytössä oleva perunakattilani ihan vain vertailun vuoksi! Kävimme myös Jurvassa Huushollin Aarteet-nimisellä kirppiksellä, koska sain aiemmin tietää, että siellä on myynnissä kengänlestejä. Lestit eivät kuitenkaan olleet myymälässä, mutta ystävällinen omistaja ajeli kanssamme parillakin varastolla, kunnes löysin oikean kokoiset ja malliset lestit. Niistä kerron tarkemmin myöhemmin, kunhan ehdin ottaa ne käyttöön!!!

Himmeliä ja perinnettä

October 6, 2018, 5:52 am

≫ Next: Linnun lajimuutos

≪ Previous: Tyhjät omput ja muuta kesäistä

$

0

0

Aloitimme syyskauden Kaarakassa himmeleillä. Himmelin materiaalin sai valita itse. Käväisin aiemmin alkusyksystä laittamassa mökkiä talviteloille ja keräsin sillä reissulla rannasta kasan kaislaa ja ajattelin käyttää sitä tähän työhön. Kaisloja peratessani totesin kuitenkin, että ne ovat liian likaisia, haperoita ja hyvin eri vahvuisia, joten tuikkasin koko kaislanipun takassa palamaan.

Koska jotain muuta materiaalia piti keksiä, suunnistin seuraavaksi äitini kirjahyllylle. Löysin hyllystä pienen kirjan vuodelta 1937. Kirja oli pappani oppikirja kanttorikoulusta: Äänenkäyttö puheessa ja laulussa. Leikkasin sivut irti kansista ja innostuin vähän väliä lukemaan sivuja sieltä täältä. Teksti oli ihanan vanhanaikaista ja kuvat kurkun anatomiasta karmaisevia. Pyörittelin sivut kudinpuikon ympärille ja liimasin reunasta kiinni kaksipuoleisella teipillä. Iso osa sivuista oli hauraita ja repeytyivät, vaikka yritin olla tosi tarkkana pyöritellessäni niitä. Sain kuitenkin ehjiä "pillejä" kasaan riittävästi.

Himmelistä tuli ISO, yli 110 cm pitkä. Käytin siihen kaikki ehjinä säilyneet sivut. Lisäsin vielä osien väleihin ja kulmiin muutamia helmiä kontrastiksi kellastuneelle paperille.

Otin jälleen vapaapäivän töistä käsityömessuja varten. Messuilla menikin reippaasti yli viisi tuntia, toki kahvitaukojen kera. Hankin muutamia kankaita ja lankoja, mutta tällä kertaa hyvin maltillisesti. Olen joka vuosi hankkinut jonkin strutsinnahka-, tai strutsinsulkatuotteen samalta myyjältä ja niin nytkin. Ostin uuden violetin strutsinnahkaisen lompakon. Nyt tuotteita on jo niin paljon, että ensi vuonna täytyy hankkia varmaan jo kokonainen strutsi tai edes muna!

Keväällä Kaarakassa tekemämme kirjontatyöt oli ripustettu esille messuille. Sieltä löytyi myös oma työni ikkunalapasineen.

---

Linnun lajimuutos

October 21, 2018, 9:04 am

≫ Next: Hypistelymuhvi

≪ Previous: Himmeliä ja perinnettä

$

0

0

Käväisin viikko sitten tutustumassa paikkakunnan uusimpaan kirppikseen. Sieltä hyllyn päältä minua katseli yksinäinen surkea lintu. Asia jäi vaivaamaan ja piipahdin lauantaina katsomassa, olisiko lintu vielä siellä. Olihan se. Selvästi odotteli, että joku veisi kotiinsa!

Lintu oli saanut siipeensä aika pahasti. Jalat ja pää olivat irti kehosta. Se oli selvästi vartioinut jonkun puutarhaa kesän jos toisenkin, koska maali oli haalistunut pahasti.

Käväisin hakemassa purkillisen säänkestävää mustaa vannemaalia ja kädenkäänteessä flamingo muuttui joksikin muuksi hurjaksi linnuksi!

Tämä hurjempi versio sopii puutarhaamme selvästi paremmin, kuin alkuperäinen vaaleanpunainen söpöliini.

Hypistelymuhvi

October 26, 2018, 10:30 am

≫ Next: Liito-huivi

≪ Previous: Linnun lajimuutos

$

0

0

Oletko kuullut hypistelymuhveista, joita valmistetaan muistisairaille ja levottomille vanhuksille? Mm. Martat ovat niitä valmistaneet ja heidän sivuiltaan löytyy lisätietoa asiasta ja kuvia erilaisista muhveista. Kuultuani muutama päivä sitten ystäväni äidin tilanteesta, päätin valmistaa hänelle oman muhvin.

Muhveja voi neuloa, virkata tai tehdä kankaasta. Muhviin kiinnitetään erilaisia ja eri tuntuisia osasia, jolloin käsille on tekemistä ja muhvin hypistely saattaa rauhoittaa ja antaa tekemistä vanhukselle. Muhvi myös lämmittää, mikäli käsissä on huono verenkierto.

Itse tein muhvin iloisesta kankaanpalasta ja kukat virkkasin karheasta villalangasta. Reunoihin ompelin erilaiset pitsit. On erittäin tärkeää, että kaikki palat ovat taatusti hyvin kiinnitetty, etteivät ne irtoa ja aiheuta vahinkoa. Pitkään käytössä ollutta muhvia kannattaa tästä syystä välillä tarkastella kriittisesti.

Tein muhvin sisälle kukan paksusta huopakankaasta sekä kukalle kiemuraiset lehdykät virkkaamalla. Ompelin muhviin myös teddykankaasta tehdyn kaverin, jolla on nyörihäntä. Kaveri on siis kiinni piilossa muhvin sisällä, mutta kaverin saa kurkkamaan muhvista halutessaan. Tein kaverille neutraalin ilmeen. Se ei ole iloinen eikä surullinen. Kaveri voi lohduttaa yksinäisenä hetkenä ja sille voi antaa vaikka nimen!

Muhvien sisään voi ommella kiinni myös osia, joista kuuluu ääniä. Esimerkiksi pilttipurkin kansi napsuu mukavasti tai Kinder-munan muovikoteloon voi laittaa pienen esineen, joka helisee. Näissä osissa varsinkin kiinnitys on erittäin tärkeää. Koska en tiennyt onko saajalla  yksityishuone, vai onko huoneessa muita asukkaita, en halunnut laittaa tähän mitään osia, mistä kuuluisi muita häiritseviä ääniä.

Toivottavasti tämä muhvi tuo hyvää mieltä saajalle!

Liito-huivi

November 4, 2018, 1:12 am

≫ Next: Huppari

≪ Previous: Hypistelymuhvi

$

0

0

Menneen kesän kesäkäsityönäni oli Veera Välimäen suunnittelema Liito-huivi. Huivin ohje löytyy Veeran Huivileikki-kirjasta. Työ oli mukana jokaisella mökkireissulla, mutta silti sain huivin valmiiksi vasta nyt. Lanka on Novitan Rulla -nimistä ja sitä kului kaksi ja puoli kerää, eli noin 250 grammaa. Kolmionmallisen huivin koko on valtava, 200 cm x 150 cm.

Kuva: Hannele Norja

Huivi on kuvattu upeana syyspäivänä kauniissa Orisbergissa. En ollut koskaan käynytkään koko paikassa! Täytyy ehdottomasti tehdä uusi retki joskus kesäkelillä!

Huppari

November 12, 2018, 11:26 am

≫ Next: Näy pimeässä!

≪ Previous: Liito-huivi

$

0

0

Ostin käsityömessuilta puolentoista metrin palan ihan mielettömän upeaa kangasta! Kangas on paksua, joustavaa ja mikä parasta: siinä on strelizioita! Lempikukkiani!

Löysin vanhasta Moda-lehdestä 6/2011 huppuhaalarin kaavan, jota muokkaamalla tein hupparin. Kangas on nurjalta puolelta valkoista, joten se vaati hupun vuoraamista mustalla trikoolla. Tein hupparista reilun kokoisen, joten sitä voi lämpimällä ilmalla pitää myös takkina.

Kangas on UnelmAnkin luomupuuvilla/elastaani. Kyseinen firma sijaitsee Saarijärvellä ja heidän nettikaupassaan näyttää olevan toinen toistaan hienompia kuoseja! Hupun ja helman nauha löytyi Minimanin löytölaarista ja sattui olemaan juuri kukkien väriin sopivaa. Tästä tuli heti lempparivaatteeni!

- - -

Näin lehdessä mainoksen Cleany-langasta ja Tokmannilla käydessäni ostin kokeeksi yhden kerän. Tiskirätiksi tästä ei ole, koska lanka ei vedä vettä yhtään, mutta likatahrojen hankaamiseen hyvinkin kokeilemisen arvoinen. Lanka on tosi karheaa, joten tiukkaankin istahtaneet tahrat lähtevät kevyellä hankauksella. Tämä on kevyempi vaihtoehto Pata-patalle!

Käytin hankausliinaan koko kerän, mutta puolet pienempikin olisi riittänyt.  Vyötteen takana on kiva sydämen ohje, jota kannattaa kokeilla.

Näy pimeässä!

November 17, 2018, 8:49 am

≫ Next: Kolmiokudontaa

≪ Previous: Huppari

$

0

0

Olen taas syksyn pimeyden tullen säikähtänyt useampaan kertaan kävelijöitä ja pyöräilijöitä, jotka ulkoilevat ilman mitään valoja tai heijastimia. Olen poikkeuksetta itse aina käyttänyt erilaisia heijastimia, mutta nyt päätin näkyä vielä paremmin ja neuloin heijastavat säärystimet.

Langan vyötteessä sanotaan, että "ei korvaa heijastinta", joten muita mukavia heijastimia laitan vielä lisäksi heilumaan! Säärystimiä voi käyttää myös päiväsaikaan, koska heijastin ei silloin mitenkään erityisesti langasta erotu.

Jos haluat samanlaiset "henkivakuutukset", niin tässä helppo ohje:

Tarvitset yhden kerän heijastavaa Perfect Reflect -lankaa ja puikot nro 5.
Jaa kerä kahtia, niin saat käytettyä sen viimeistä metriä myöten.
Luo 36 silmukkaa ja neulo 2 oikein, 2 nurin noin 14 cm.
Lisää sen jälkeen 1 silmukka oikeiden silmukoiden väliin, yhteensä 9 silmukkaa. Nyt työssäsi on 45 silmukkaa. Jatka 3 oikein, 2 nurin (nurjalla puolella 3 nurin, 2 oikein), kunnes lankaa on jäljellä noin metri. Päättele ja ompele takasauma. Säärystimen koko pituus on 20 cm. Kuvissa säärystin on kaksinkerroin taitettuna nilkkurin päälle.

Nyt reippaasti iltakävelylle!

Kolmiokudontaa

December 2, 2018, 11:22 am

≫ Next: Huiveja aurinkoon

≪ Previous: Näy pimeässä!

$

0

0

Syksyn toisena aiheena Aiku-näpissä perehdyimme kolmiokudontaan. En aluksi innostunut tästä aiheesta ollenkaan. Tein muutamia kokeiluja eri langoilla, mutta innostuin vasta, kun se oikea lanka sattui kohdalle.

Huivini koostuu neljästätoista kolmiosta. Tein kaksi palaa kerrallaan ja yhdistin ne kehikossa virkkaamalla. Näin syntyneet salmiakin muotoiset palat levittelin pöydälle ja aloin miettiä huivin lopullista muotoa. Lankaa oli rajallinen määrä, eikä sitä ollut mahdollista saada lisää. Tummemman vihreään reunaan löytyi samaa Sandnes Garnin Easy-lankaa yksi kerä kässäkaverilta. Ilman sitä huivi olisikin jäänyt jotenkin kesken. Kiitos, Irma!

Kolmiokudonnassa ei kummempia työvälineitä tarvita, vain kasa nauloja, jotka on lyöty puulevyyn kolmion muotoon ja pitkä virkkuukoukku, jolla työ tehdään. Tämän työn tehtyäni sainkin jäädä joululomalle, Näppi jatkuu vasta tammikuun puolivälissä. Silloin tutustumme neulekoneeseen! 

Huiveja aurinkoon

December 19, 2018, 11:53 am

≫ Next: Koru ruokalusikasta

≪ Previous: Kolmiokudontaa

$

0

0

Ystävä oli hankkinut henkkamaukalta kauan sitten huivin, johon oli erityisesti tykästynyt. Huivi oli jo rispaantunut kovassa käytössä, mutta koska malli oli hyväksi havaittu ja ystävän aurinkoloma oli alkamassa, lupauduin ompelemaan hänelle muutaman uuden huivin samalla kaavalla.

Sain mallihuivin lisäksi turkoosin pitkän huivin, josta riitti materiaalia kolmeen uuteen huiviin. Vanha malli kuvassa alimpana.

Huivin keskiosan koko on 45cm x 27cm. Solmiamisnauhoiksi leikkasin 7cm x 30 cm palat, jotka ompelin putkiksi. Laskostin keskimmäisen palan reunoistaan n. 3 cm kapeiksi, jotta sain ne ommeltua nauhojen sisään. Huivit valmistuivat tuossa tuokiossa ja kokeiltuani niitä totesin, että ehdottomasti tekaisen tällaisen itsellenikin ensi kesäksi!

---

Koru ruokalusikasta

December 31, 2018, 11:55 am

≫ Next: Vanhaa Arabiaa

≪ Previous: Huiveja aurinkoon

$

0

0

Ilmoittauduin innolla jo alkusyksystä Kaarakan joulukuiselle lusikkakorukurssille ja kaivoin hyvissä ajoin kaapeistani materiaalia kurssia varten. Omistan melko paljon hopealusikoita, mutta kaikkia eri malleja on puolen tusinan satsi, joten en millään malttanut niitä tuhota. Olen saanut joskus yksittäisiä hopeisia ruokalusikoita, jotka eivät ole olleet kertaakaan käytössä, joten ne päätyivät nyt korumateriaaliksi.

Hurjinta oli ottaa aluksi saha käteen ja sahata hopealusikasta varsi pois. Kun alkuun pääsin, niin ei enää hirvittänyt, joten sahasin, porasin, kuumensin ja hioin hopeaa kohta jo ihan surutta.

Lusikan varren poistamisen jälkeen porasin keskelle reiän, josta sain ohuen sahanterän pujotettua aukon sahaamista varten. Keskelle korua sijoitin lapsena saamani hopeasydämen. Koruun sopivaa ketjua en varastostani löytänyt, joten sen jouduin hankkimaan uutena.

Keväällä on uusi kurssi, jossa tehdään mm. sormuksia. Voin käyttää silloin lusikan varren, joten käyttämästäni lusikasta ei mene mitään hukkaan. Ja voisin tehdä useamman sormuksen ja myös rannekorun ja lisää riipuksia! Apua, tähän juttuun voi jäädä koukkuun!

Vanhaa Arabiaa

January 6, 2019, 12:12 pm

≫ Next: Kavaljeerin asusteet

≪ Previous: Koru ruokalusikasta

$

0

0

Joulukuussa kävimme Päivölän antiikki- ja keräilytapahtumassa, jossa oli mahtava tarjonta mm. vanhaa Arabiaa ja kotimaista lasia. Teimme hankintoja pukinpussiin ja muutama ihana esine eksyi myös omaan kokoelmaan.

Omaksi iloksi ostin nämä upeat Arabian tarjoiluastiat. Esineiden suunnittelija on Anna-Liisa Vainio ja ne on valmistettu 1950-luvulla. En todellakaan ollut tällaisista haaveillut ja maksoinkin näistä reippaasti, mutta ihastuin näihin ensisilmäyksellä, enkä ole ostosta katunut!

Toinen löytö sen sijaan oli vuosien etsinnän tulos. Olen saanut kauan sitten anopilta yhden kauniin Valmu -kupin. Olen etsinyt sille lautasta tuloksetta. Olen nähnyt kahta erilaista Valmun aluslautasta, toinen on valkoinen ilman mitään kuviota ja toinen vaihtoehto on valkoinen, jossa on yksi kupin alle jäävä punainen kukka. Aluslautasta minulla ei edelleenkään ole, mutta nyt löysin pullalautasen. Kuvio on mielestäni Arabian kauneimpia. Kuvion on suunnitellut Esteri Tomula. Tästä setistä juon päiväkahvini niinä päivinä, kun satun olemaan yksin kotona!

Joulun alla tytär halusi valaa kynttilöitä. Olin hävittänyt kaikki kynttilänvalutarvikkeeni, kun tuskastuin omatekoisten kynttilöiden savuttamiseen. No, nyt ei auttanut muu, kuin ottaa huonoin kattila ja kerätä kynttilänpätkät. Aiemmin olin hankkinut sydänlankaa askarteluliikkeestä, mutta sitä ei ollut enää jäljellä, joten oli otettava puuvillalankaa ja letitettävä sydänlangat itse. Kuinka ollakaan, kynttilöistä tuli lähes savuttamattomia! Olisi kai pitänyt aina tehdä sydänlanka itse!

Kiva, kun pistäydyit Unelmaullakollani! Mukavaa alkanutta uutta vuotta!

Kavaljeerin asusteet

January 13, 2019, 9:04 am

≫ Next: Merenneitopeitto

≪ Previous: Vanhaa Arabiaa

$

0

0

Ystäväperheen tyttären vanhojentanssit lähestyvät. Neito oli tilannut upean puvun netistä ja lupauduin mielihyvin muokkaamaan puvun hänen mitoilleen sopivaksi. Puvussa oli alunperin laahus, joka olisi ollut tanssin pyörteissä vain tiellä, joten ensimmäiseksi saksin koko laahuksen pois. Yläosa vaati vain pientä kavennusta ja muuta fiksausta.

Puvun laahuksesta jäi sen verran kangasta, että sain ommeltua kavaljeerille rusetin ja taskuliinan.

En ollut aiemmin muistaakseni rusettia tehnyt, mutta onneksi rusetin mitat löytyivät helposti netistä. Ei tarvinnut ruveta arvailemaan palojen kokoa!

Mukavia tanssitreenejä ja ikimuistoista iltaa jokaiselle vanhojentansseihin tänä vuonna osallistuvalle! ❤

Merenneitopeitto

January 20, 2019, 12:40 pm

≫ Next: Huivi neulekoneella

≪ Previous: Kavaljeerin asusteet

$

0

0

Sukulaispirpanan 4 v synttäripäivän alla piipahdin Eurokankaan palalaarilla etsimässä sopivaa kangasta merenneitopeittoon. Löysinkin mukavan pehmeää vaaleanlilaa torkkupeittokangasta. En oikeasti tiennyt yhtään mitään merenneitopeitoista, mutta pienellä kyselykierroksella ja googlaamisella pääsin nopeasti jyvälle merenneitojen maailmasta.

Ompelin pyrstön sisään pienen pussin, johon saa pujotettua jalkaterät, jotta pyrstöä pystyy oikeasti liikuttelemaan rantakivellä (sohvalla) makoillessa. Pyrstön sisällä on nelinkertainen vanulevy, jonka ompelin käsin kiinni päällyskankaaseen. Peitto suippenee pyrstöä kohti, mutta on yläosastaan sen verran suuri, että sen alle mahtuu tarvittaessa päivätorkuille isompikin neito!

Huivi neulekoneella

January 26, 2019, 12:03 pm

≫ Next: Riikinkukkoa

≪ Previous: Merenneitopeitto

$

0

0

Pari päivää sitten uutisissa kerrottiin, että neulekoneharrastus on jälleen muotia ja retroja koneita kaivetaan nyt vinteiltä ja sänkyjen alta uudelleen käyttöön. Kaarakassa neulekoneet ovat kyllä olleet käytössä ihan koko ajan. Itse en ole aiemmin neulekonekurssille osallistunut, mutta nyt saan oppia tämänkin taidon. Aloitimme ensin helpolla kolmiohuivilla, jota tehdessä tuli selväksi silmukoiden lisäykset ja kavennukset.

Huiviin kului neljä kerää turkkilaista teetee Rainbow Sock -lankaa ja koko huivin tekemiseen meni vain noin kaksi tuntia. Langanpäitä piti päätellä vähän ylimääräisiäkin, koska yksi keristä oli maanantaikappale ja siinä oli useampi solmu!  Argh!

Huivin jälkeen jatkamme vähän haastavammalla työllä. Yritän saada aikaan villatakin. Katsotaan kuinka käy!

Mukavaa viikonloppua! Nautitaan upeista lumisista maisemista!