Quantcast
Channel: Unelmaullakko
Viewing all 368 articles
Browse latest View live

Riikinkukkoa ja muuta mukavaa

$
0
0
Käväisimme jokin aika sitten lounaalla Närpiössä sijaitsevassa Lind's Kök -nimisessä kasvihuoneravintolassa. Paikka oli superihana ja ruoka taivaallisen hyvää! Samalla reissulla päädyimme Kaskisiin ja tietenkin bongasimme myös paikallisen kirppiksen. Siellä vastaan tuli nostalginen punainen Arabian tv-setti, jossa on Raija Uosikkisen suunnittelema Riikinkukko-kuvio. Tämän setin muistan jo lapsuudesta. Meillä kotona oli sekä punainen, että sininen setti. Olisi kiva joskus vielä löytää tälle pariksi se sininenkin!


Erkkitapio Siiroisen keltaista Barokki-sarjaa olen täydennellyt hiljakseen, kun sopivia osia on löytynyt kohtuuhintaan. Barokki ei ole halutuimmasta päästä, joten osia saa melkein pikkurahalla. Kaapista löytyy myös väritöntä Barokkia, joka taitaa lähteä seuraavaksi kiertoon. Jostain täytyy malttaa jo luopua, ennenkuin astiakaappien hyllyt retkahtavat alas!


Löytyisikö apua tämän kasvin tunnistamiseen? Ojanpientareellamme nimittäin kasvaa kukka, jonka olen vuosia sitten nypännyt juuria myöten mukaani jostain parkkipaikalta. Upean oranssit kukat keikkuvat pitkän hontelon varren päässä. Kerro, jos tiedät tämän kasvin nimen!



Melko edullista

$
0
0
Alkukesästä käväisin paikallisessa Agrimarketissa, jossa oli päätetty laittaa valtava määrä kukkasipuleita ja juurakoita "Ota tästä!"-koriin. En ole aiemmin kasvattanut Daalioita, mutta päätin kotiuttaa muutaman juurakon, kun eivät olleet hinnalla pilattuja!



Olen antanut kukalle lannoitetta lähes jokaisen kastelun yhteydessä ja voi hyvänen aika, mikä menestys! Ensimmäinen kukka aukesi ja laskin, että nuppuja on samassa yksilössä ainakin 28 kpl. Miksi ihmeessä olivat ilmaisia?

Mökin uusittu terassi

$
0
0
Kesämökkimme on rakennettu vuonna 1965 ja remontoitu joskus 1970 -luvulla. Koska mitään suurempaa remppaa ei sen jälkeen ole tehty, oli jo korkea aika tarttua toimeen.  Eniten remonttia vaati terassi, joka oli lahoamispisteessä. Soitin alkukesästä paikalliselle rakentajalle, joka lupasi remontin toteuttaa.

Olen enemmän kuin tyytyväinen tähän upeaan lopputulokseen:


Alkutilanne oli lohduton:


Nyt terassi ei ole enää surkea läpikulkupaikka. Siihen mahtuu nyt hienosti kahvittelemaan ja kaiteet tekevät siitä suojaisemman tilan. Pääsimme eroon myös rantaan vievistä vaarallisista kiviportaista. Uudet portaat ovat tukevat ja turvalliset uusine kaiteineen.

Kuinka maltankaan odottaa ensi kesää ja hyviä mökkikelejä?

Streliziat

$
0
0
Viikonloppuna oli Seinäjoella käsityömessut. Vietin siellä mukavan perjantaipäivän imien itseeni roppakaupalla ihanaa käsityön huumaa. Messut olivat aiempia vuosia laajemmat, kun Areenan B-halli oli nyt myös käytössä. Mitään kovin mullistavaa uutta ideaa en tällä kertaa messuilta saanut, mutta suuren määrän kankaita ja tarvikkeita kotiutin tälläkin kertaa.

Messuilla oli tänä vuonna kaksi käsityökilpailua. Osallistuin kilpailuun, jossa tuli suunnitella ja valmistaa seinätekstiili. Kilpailutyöni aiheeksi valitsin lempikukkani Strelitzian.


Streliziat tuovat mieleeni mukavat perheen kanssa tehdyt matkat ja etelän lämmön. Tähän työhön käytin kankaita, jotka työkaverini toi vuosia sitten Thaimaasta. Vain sinistä kiiltävää kangasta jouduin metsästämään. Viimein löysin SPR:n kirppikseltä satiinityynyliinan, jossa oli tarvittava sävy.


Tässä kaikki kilpailuun osallistuneet työt. Oma työni ei menestynyt, mutta oli mukava osallistua ja huomata, kuinka erilaisia seinätekstiilejä saatiin aikaan, kun materiaalia ja tekotapaa ei järjestäjien taholta rajattu mitenkään.

Makrameekoru

$
0
0
Aiku-näpin syyslukukausi alkoi makrameen merkeissä. Tämä vanha solmeilutekniikka elää nyt uutta kukoistustaan! Viime talvena käväisin Kaarakassa tekemässä pari amppelia, mutta muuten en ollut tähän työtapaan ennestään tutustunut.

Sisustustekstiiliä en halunnut tällä kertaa tehdä, joten hetken nettiä selattuani päädyin suunnittelemaan makrameekorua. Toteutukseen käytin vanhoja merkkauslankoja, joista valitsin muutamia syksyisiä sävyjä tähän työhön.


Työn edetessä lisäsin mukaan joitain kierrätyshelmiä vanhoista rikkoutuneista korvakoruista. Keskellä korua on pienehkö avainrengas, josta suurin osa korun osioista alkaa. Punaisiin kiemuroihin piilotin solmujen sisään ohutta rautalankaa, jolla sain kiemurat pysymään aisoissa. Lopuksi mietin korun tärkkäämistä, mutta se näyttää nyt turhalta. Koru pysyy ryhdikkäänä ihan ilman tärkkiäkin.

Käväisin tänään tsekkaamassa kaupungin uusimman antiikkiliikkeen. Ei ollut turha reissu! Tuttu myyjä tietää mitä kerään, ja nosti heti eteeni paketin vihreää Grapponiaa!



Voi tätä onnenpäivää!

Miniryijy

$
0
0
Istuin Kaarakassa lauantaina DIY-kurssilla muutaman tunnin. Päivän aiheeksi sai valita joko makrameen, himmelin tai ryijyn. Koska muut olivat jo tuttuja juttuja, valitsin  miniryijyn valmistamisen kudontakehyksessä.


Tein ryijystä iloisen ja värikkään. En halunnut siihen mitään erityistä kuviota, vaan tein värisekoitukset nukkalankoja varten täysin sattumanvaraisesti. Kudontakehyksen mukana tuli tarvittavat neulat ja kampa. Vain lasta, joka määrää nukan pituuden, leikattiin pahvista.


Innostuin ryijystä niin, että lauantai-illan huumassa tein sen valmiiksi asti. En tiedä, mitä teen näin pienellä ryijynpalalla, mutta on kiva, kun tarvikkeet jäi itselle, niin voin myöhemmin tehdä tälle kaverin!


Sunnuntaina käväisin antiikkimessuilla. Hankin Lumikukka-kahviastiastooni neljännen vaaleanpunaisen kahvikupin.



Ostin myös Krokus-sarjaan kaksi syvää ruokalautasta ja yhden pienen pullalautasen. Muita osia ei ollut kenelläkään myyjällä tarjolla. Tähän sarjaan toivoisin löytäväni vielä eri kokoisia tarjoilukulhoja.


Täällä sateli viikonloppuna rakeita, räntää ja lunta. Aurinkoiset syysilmat taitavat olla takanapäin. Täytyypä ottaa toppatakki esiin!


Valotähti

$
0
0
DIY-kurssi jatkui valoteemalla. Päädyin valmistamaan keskikokoisen valotähden. Tähti oli puuvalmis, joten aloitin maalaamalla puuosat kahteen kertaan valkoisella maalilla. Sen jälkeen liima-vesi -seokseen kastetut paperinarut kieputettiin mahdollisimman tasaisesti tähden ympärille. Liiman kuivuttua pujotin valonauhan tähden sisään ja homma oli valmis. Helppo juttu, kun kaikki tarvikkeet olivat Kaarakassa valmiina! Tähti saa nyt loistaa talven ajan takkahuoneen seinällä, mutta lopullinen paikka taitaa löytyä ensi kesänä mökin pimeimmästä nurkasta. Tämä kurssi ei varsinaisesti kuulunut Aiku-näppiin, mutta saan laskea nämä tunnit valinnaisiin opintoihin. Nyt olen käsittääkseni kerännyt kaikki vaadittavat valinnaiset tunnit. Täytyypä vielä tarkistaa tilanne opelta.


Viime postaukseni jälkeen ystävän ystävä otti yhteyttä ja kertoi omistavansa jonkin verran hänelle turhia Krokus -sarjan osia. Niinpä teimme treffit kaupungille ja astiat vaihtoivat omistajaa!


Hankin kaksi tarjoilukulhoa, suuren tarjoilulautasen sekä kolme pientä pullalautasta. Kaikki osat ovat hyväkuntoisia ja lähes käyttämättömän näköisiä. Kiitos Sari! Tiedän, että varastoistasi löytyy monenlaista muutakin, joten kaupat eivät varmaankaan jää tähän! :-)

Tarjottimet

$
0
0
Näin Kaarakassa alkusyksystä upeita tarjottimia ja päätin heti ilmoittautua seuraavalle mahdolliselle tarjotinkurssille. Tarjottimiin painettiin/ kuvioitiin omat kankaat, jotka sitten lähetettiin laminoitavaksi alan liikkeeseen.

Kuvioin oman kankaani pohjamaalauksen jälkeen taikinabatiikilla. Piirsin aluksi märkään taikinaan ympyröitä ja taikinan kuivumisen ja murskaamisen jälkeen maalasin koko työn siniseksi. Tässä tulos:


Valmis laminoitu tarjotin on upean kiiltävä ja kestää kostealla pyyhkimistä. Pienempään tarjottimeen käytin aiemmin kuvioimani kankaan, jonka olin värjännyt tilkkutöitä varten, mutta en malttanutkaan leikellä sitä palasiksi!


Nyt omistan taatusti uniikit tarjottimet!


Kaakelit

$
0
0
Aikussa on keskitytty nyt muutama viikko savitöiden tekoon. Voin kertoa, että ei ole mun juttu ollenkaan! En päässyt saven kanssa sinuiksi koko aikana.


Olin ajatellut "tekaista" muiden savitöiden lisäksi muutaman (21 kpl) koristekaakelin, mutta järki palasi päähän kuuden kaakelin jälkeen. Ei ollut helppoa, ei! En saanut kuivatettua kaakeleita niin, että ne olisivat pysyneet suorina. Melkein kaikissa joku nurkka päätti kipristyä. Myös kaakeleiden harmaa pohjamaali olisi pitänyt tuputtaa, ettei siihen olisi jäänyt pensselinjälkiä. Kuviot kaakeleihin painoin Kinder-munista tulleiden yllätysten erilaisilla jaloilla. Muut kaakelit hautaan maahan tulevien sukupolvien löydettäviksi, mutta nämä kaksi säästän muistoksi. Jos joskus meinaan tehdä jotain vastaavaa, niin voin katsoa näitä ja tulla heti järkiini.

Joulun lähestyminen johti pipotehtaan avaamiseen. Olen tehnyt peruspipoja pienille, isoille, tytöille ja pojille. Tässä niistä muutama.


Löytöjäkin olen tehnyt:


Neljä vihreää Grapponia-lasia aiheuttivat taas riemunkiljahduksen! Lisäksi löytyi meidän pienelle perheelle sopivan kokoinen Ultima Thule -kulho salaattiastiaksi. Nämä astiat eivät pääse pölyttymään kaapin perälle. Kaikki ovat jo käytössä!

Sininen hetki

$
0
0

Upeaa Itsenäisyyspäivän iltaa!

Maarit

Ompelua ja huovutusta

$
0
0
Lokakuisilta käsityömessuilta tuli hankittua muutamia mukavia kankaita, jotka ovat odotelleet kaapissa sopivaa inspiraatiota. Nyt sain aikaiseksi tekaista tunikan Verson puodin ihanasta kankaasta.


Tunika tuntuu todella pehmoiselta ja mukavalta päällä. Kangas on kyllä huippulaadukas! Kaavana on jälleen sama Ottobren luottokaava, jota en vaihda!

Kaarakassa tämän vuoden pari viimeistä kokoontumiskertaa kului huovutuksen merkeissä. Huovutin 20 valkoista kellokukkaa, jotka pujotin valoketjuun. Nyt alkaa olla tässä talossa riittävästi erilaisia jouluvaloja!


Historian havinaa

$
0
0
Serkkuni kävi syksyllä meillä kylässä ja toi tuliaisiksi ihanan aarteen! Isoisämme 25 vuotiaana isoäidillemme valmistaman lahjan, puisen pirran. Isovanhempiemme kuoltua pirta oli päätynyt serkkuni isälle ja sitä kautta serkulleni.


Pirrassa on paappamme nimikirjaimet ja päivämäärä 16.12.1927, joten se on valmistunut tai lahjoitettu tasan 90 vuotta sitten. Luulen, että serkku halusi antaa tämän minulle, koska arvasi, että pirta ei varmasti meillä jää pölyttymään kaapin nurkkaan. Olen tästä lahjasta tosi iloinen ja kiitollinen! Lainasin samantien kirjastosta aiheeseen liittyvän oppaan, laitoin loimet pirtaan ja aloitin harjoittelun! Tässä ensimmäinen kokeilu:


On aluksi haastavaa saada nauhan reunat tasaisiksi, mutta täytyy vain harjoitella lisää. Kirjassa oli myös kauniita kuviomalleja, joita uskallan kokeilla vasta myöhemmin. Kiitos serkkuseni tästä arvokkaasta lahjasta!

Joulupukki kävi

$
0
0
Aattoilta on jo vierähtänyt myöhäisillan puolelle. Olin ollut kiltti! Sain paljon mukavia lahjoja! Yksi niistä on ihan pakko näyttää heti:


Olen ihastellut tätä Pastoraali-lautasta äitini luona monen monta kertaa. Nyt tämä hieno esine löytyi paketistani!

Rauhallista ja rentoa Joulun jatkoa!

Maarit

Ruuturitarit

$
0
0
Viime vuoden viimeisenä hankintana kotiutin meille neljä Kaj Frankin Ruuturitari-juomalasia. Tämän lasisarjan nimestä näyttää olevan jonkin verran erimielisyyttä netin syövereissä. Mikäli Sinulla on parempaa tietoa asiasta, niin olisi kiva, jos kommentoisit!


Lasien kaunis sininen sävy lumosi minut täysin! 

Vuodenvaihteen tienoilla käsityöt jäivät vähiin. Sain kuitenkin valmiiksi yhdet perusvillasukat. Lankana näissä on Drops Fabel Long Print. Varren raidoissa on muutama kierros muuta Fabelia.


Huomenna alkaa Aiku-näpin perusopintojen viimeinen kevätkausi. Aiheena on tuftaus, jota en ole koskaan ennen harrastanut. Opintojen paras puoli onkin juuri se, että saan oppia sellaisia käsityömenetelmiä, joihin en muuten tutustuisi!

Kevättä odotellessa

$
0
0
Parin vuoden tauon jälkeen maksoin Suomen Jättikasvisyhdistyksen jäsenmaksun ja jäin odottelemaan postia yhdistykseltä. Loppuviikosta postilaatikkoon tupsahtikin odotettu kirje.


Kirjeestä löytyi taas upea lajitelma erilaisia jättikasvisten siemeniä! Eksoottisinta tällä kertaa olivat pienen pienet Amarantin siemenet. Nimi ei sanonut yhtään mitään, joten googlettamalla selvisi miltä kasvi näyttää, ja että kyseessä on meksikonrevonhäntä. Pussissa oli 16 amarantin siementä, joten muutaman aion ilman muuta laittaa kasvamaan tänä keväänä. Muut siemenet olivat tuttuja aiemmilta vuosilta. En ole tosiaan pariin vuoteen jäsenmaksua maksanut, koska siemeniä on ollut niin runsaasti, etten ole vieläkään kaikkia vanhoja saanut käytettyä. Yksinkertaisesti tila ei riitä. Nytkin aion kotipihassa kasvattaa paremminkin ylöspäin kasvavia, kuin maata pitkin luikertelevia kasveja. Jättikurpitsoille yritän jälleen neuvotella paikkaa isännän pellon reunasta, ellei sitten EU puutu asiaan!

Äitini

$
0
0
Vuoden 2018 käsityötekniikaksi on valittu kirjonta. Sen kunniaksi saimme Kaarakasta tehtäväksi oman palamme yhteisölliseen kirjontatyöhön, jonka aiheena on Äitini-Äitinä. Pellavakankaalle sai aihetta käsitellä kirjonnan lisäksi painamalla tai lisäämällä työhön muita materiaaleja. Päätin pysytellä pelkässä kirjonnassa.


Halusin tuoda esiin äitini monipuolisia harrastuksia. Toinen toistaan upeampia kirjoneulelapasia äitini on tehnyt satoja. Tähän halusin kirjoa "ikkunalapasen" joita äiti on tehnyt kymmeniä. Muistan mallin jo yli 40 vuoden takaa. Musiikki on ollut äidin elämässä aina. Hän on kuulunut useisiin kuoroihin ja vieläkin kuorolaulu on hänelle rakas harrastus. Nuoruudestaan saakka äiti on ollut "lapinhullu". Jokatalvinen lapinreissu oli kalenterissa kymmeniä vuosia. Siksi kirjontatyössä nuottiviivasto piirtää kuvaa tunturista ja nuoteista voit lukea Lapin tangon. Suksisauvat halusin kirjoa esittämään sitä innokasta liikuntaharrastusta, joka on kulkenut äidin mukana aina. Nuoruudessaan äiti osallistui myös lukuisiin hiihtokilpailuihin. Pieni hopeinen koru sinisine keskustoineen esittää pikkulotta-korua. Sodan aikana äitini kuului pikkulottiin ja neuloi jo silloin lukuisia villasukkia ja sormettomia villakäsineitä tuntemattomille sotilaille.

Äitini täyttää tänä vuonna 90 vuotta. ❤

Tuftausta

$
0
0
Olen oppinut uuden käsityötekniikan, tuftauksen! Ihastuin tähän tekniikkaan kertaheitolla ikihyvikseni! Tuftauksella tarkoitetaan työtapaa, jolla tehdään pohjakankaalle ryijyn kaltaista tekstiiliä. Kankaan nurjalle puolelle piirretään aluksi tuftattava kuvio. Tuftaus tapahtuu erikoisella tuftausneulalla, jolla kankaan läpi viedään kolme tai neljä lankaa samalla kertaa. Langat muodostavat jokaisella pistolla lenkin kankaan oikealle puolelle. Lankoina voi käyttää erilaisia ja eri vahvuisia villa- tai muita lankoja. Lopuksi työn takaosa liimataan maitoliimalla, jotta langat eivät purkaudu. Liimauksen kuivuttua leikataan lankalenkit auki, käännetään kankaan reunat taakse ja tehdään tarvittava ripustus.

Päätin toteuttaa kesäisen koivumetsän. Etsin sopivia koivun runkojen kuvia netistä ja hahmottelin rungot lopullisen työn kokoiselle paperille (95cm x 40 cm). Kun olin tyytyväinen runkojen asetteluun, piirsin kuvan permanenttitussilla pohjakankaan takapuolelle. Pingotin kankaan tiukasti puukehykseen ja aloitin "värittämään" kuvioita langoilla.


Tähän työhön sain käytettyä valtavan määrän pieniä langanloppuja. Jonkin verran jouduin ostamaan uusiakin lankoja, lähinnä eri sävyisiä vihreitä. Olen tyytyväinen, että sain kuvaan syvyyttä ja kolmiulotteisuutta.

Ennen lankalenkkien leikkaamista työ näytti tältä:



Ja tässä työ aivan alkuvaiheessa:


Laskin, että koko työn tekemiseen meni noin 20 tuntia. Tuftaamiseen meni puolet ajasta ja lankalenkkien leikkaamiseen puolet. Leikkaaminen oli yllättävän hidasta ja tuntui, että koko ajan löytyi nukkien seasta lisää leikattavaa, vaikka luulin leikanneeni jo kaikki!

Innostuin tästä työstä niin paljon, että saatan hankkia joskus oman tuftausneulan ja kehikon! Tällä työtavalla voi seinätekstiilin lisäksi tehdä tyynynpäällisiä tai vaikka maton. Matto kestää paremmin, kun jättää lankalenkit leikkaamatta auki. Maitoliima tekee työn taustasta jonkin verran kumimaisen, joten tällä tavalla tehty matto pysyy hyvin paikallaan, eikä luista esim. kaakelilattian päällä. Tekisinkö seuraavaksi kylppärinmaton?

Hyvää pääsiäistä

$
0
0
Kirppishankinnat ovat jääneet tänä talvena melko vähiin, mutta jotain pientä sentään on kotiin kannettu.


Punertavan maljakon otaksun olevan kotimaista n. 1930- luvun tuotantoa. Tarkempaa tietoa en ole siitä löytänyt. Keltainen karahvi on Eero Rislakin suunnittelema Lara. Karahviin kuuluu korkki, jossa on metallirengas. Tästä yksilöstä korkki oli kuitenkin vuosien mittaan kadonnut. Karahvi on valmistettu joko Mäntyharjun Lasin tai Riihimäen Lasin toimesta. Mäntyharjun Lasi toimi aikanaan vain jokusen vuoden ja mallit siirtyivät sellaisenaan Riihimäen Lasille.

Toivottavasti alkava kevät innostaa kiertelemään kirppiksiä vähän innokkaammin!



Aurinkoista pääsiäistä!
 Toivottelee Maarit

Kirjansidontaa

$
0
0
Aiku-näpin ensimmäisenä lukuvuonna perehdyimme kirjansidontaan. Sidoin silloin kaksi kirjaa, molemmat eurooppalaisella irtoselkäisellä sidonnalla. Eurooppalainen sidontatapa on kovin työläs, sivut ommellaan pieninä nippuina yhteen, tarvitaan kansi- ja selkäpahvit, päällyskankaat, etulehdet, nitomatuet, harsokankaat ja kapiteelinauhat. Lopputulos on kaikkien tuntema ihan tavallinen peruskirja. Molemmat silloin tekemäni kirjat ovat visusti kaapissa odottamassa sitä hetkeä, kun maltan niihin jotain kirjoittaa!

Nyt, kun toinen kirjansidontaosio alkoi, ymmärsin heti, että en tarvitse enää ainuttakaan tyhjää kirjaa. Niinpä päätin sitoa kirjaksi joitain vanhoja tekstausharjoituksiani. Harjoituspapereita on kertynyt laatikoihin valtava määrä. Valikoin niistä erilaisia fontteja ja leikkasin kirjan sivut valmiiksi. Lopuista harjoituspapereista maltoin luopua jo kokonaan.


Tällä kertaa käytin japanilaista lankasidontaa. Kaikki materiaalit löytyivät kotoa, lukuunottamatta mustaa vahanauhaa, jolla sidonta tehtiin. Kansien valmistamisen jälkeen sidonta sujuikin melko näppärästi. Nauhaa varten porasin reiät ronskisti porakoneella. Jos toden sanon, niin pari kertaa jouduin ensin purkamaan sidonnan kokonaan, vasta kolmannella kerralla olin tyytyväinen lopputulokseen.

Lisää tuftausta

$
0
0
Aiku-näpin perusopintojen viimeisinä iltoina päätin tehdä vielä toisen tuftaustyön. Hankin jokin aika sitten eteiseen uuden todella värikkään maton, joka kaipasi jotain yhtä voimakasta väriä lähelleen. Työn aiheeksi valitsin liljankukat.


Heitin aluksi ison kasan lankojani lattialle maton päälle ja valitsin mukaan ne värit, jotka sointuivat mattoon. Se kannatti tehdä, koska tämä pienehkö seinävaate on nyt aivan selvästi uuden maton kaveri! Tuftaustyön koko on vain 38 cm x 52 cm, koska työn on mahduttava eteisessä kahden oven väliseen tilaan ilman, että se näyttää siinä liian massiiviselta. Sain tähän työhön kulumaan taas paljon pieniä lankanyssyköitä varastostani.

Aikuisten käsityön taiteen perusopintojen neljän vuoden rupeama on kulunut kuin siivillä! Olen jo saanut esittää portfolioni ja nyt on jäljellä enää tilaisuus, jossa meille jaetaan todistukset. Olen niin tyytyväinen, että päätin lähteä mukaan näihin opintoihin! Olen oppinut paljon uusia taitoja ja saanut viettää keskiviikkoillat samanhenkisessä mukavassa porukassa. Kiitos kaikille ryhmäläisille ja opeille näistä vuosista!
Viewing all 368 articles
Browse latest View live